Mailan valinta

Harrastelijan maila:
Kehittyneelle harrastelijapelaajalle sopii keskikokoinen kehäkoko (n.650cm2) ja aloittelevalle harrastelijalle suuri kehäkoko (>650 cm2).Nämä mailat antavat lyöntiin voimaa ja ovat helpompia käsitellä kuin kilpapelaajan mailat.

Naisten maila:
Viime aikoina monet valmistajat ovat alkaneet tarjota mailoja, jotka on tehty erityisesti naispelaajia varten. Mailojen ominaisuuksia ovat voima, mukavuus ja helppo käsiteltävyys. Suuremmat kehykset antavat voimaa pienellä energialla.

Juniorimaila:
Juniorimailat ovat kevyempiä kuin aikuisten mailat . Mailan valintaan vaikuttaa lapsien ikä (3-13 v.) ja pituus (80-160 cm).

Kilpapelaajan maila:
Kilpapelaajat suosivat pienempää kehäkokoa (n. 630 cm2) ja ohuempaa kehystä. Mailat ovat yleensä hieman muita painavampia (>300 g).Mailan painavuus ja suhteellisen pieni sweetspot vaativat käyttäjältä voimaa ja kehittynyttä tekniikkaa. Kilpapelaajat tarvitsevat kaksi tai kolme samanlaista mailaa. Näin jänteen katkeaminen ottelun aikana ei häiritse peliä.

Kahvan koon määrittäminen:
Pikkusormi pitää mahtua sormenpäiden ja pelukalontyven väliin kuvan mukaisesti Nykyisin käytetään Mid, midplus kokoja. Lähellä 95 neliötuumaa on hyvä koko.
Nuoremmille pienemmät koot suositeltavia. Syötössä Oversize ja superoversize ovat hieman kömpelömpiä kuin pienemmät koot. Oversize ja superoversize kokoluokat aiheuttavat mailan sivulle osuneissa lyönneissä voimakkaita vääntöjä käteen joten kovaa lyöville pelaajille ja kilpapelaajille ne eivät ole suositeltavia.

Jos pelaat yläkierre/alakierrepeliä
95 neliötuuman 280g – 320 g painava maila jossa kehän paksuus on 20 mm – 22 mm on todennäköisimmin toimiva maila.
Mailan paino:
karkea määrittely on
lapset 200 – 250 g
Naiset 270 – 320 g
miehet 300 – 340 g

Huom!
Kilpapelaajan käytetty maila saattaa olla parempi vaihtoehto kuin halpa uusi.

Grippikoko/kahvakoko:
L1=105 mm=4 1/8 Inches
L2=108 m  =4 1/4 Inches
L3=111 mm=4 3/8 Inches
L4=114 mm=4 1/2 Inches
L5=118 mm=4 5/8 Inches

Kehäkoko/kehys
Ammattilaispelaajat suosivat mailoja, joiden kehäkoko on pieni(600-630 cm2) sillä nämä mailat tarjoavat paremman pallotuntuman/pallo-kontrollin. Suuremmat kehäkoot tarjoavat enemmän voimaa, mutta eivät anna yhtä hyvää pallo-kontrollia kuin kilpapelaajan mailat. Harrastelijalle sopiva kehäkoko on (680-800 cm2).

Tunnetuimmat kehäkoot:
Midsize (MS) = kehäkoko 570-620 cm2
Midplus (MP) = kehäkoko 625-655 cm2
Oversize (OS) = kehäkoko 655-800 cm2

MAILAN OSAT

Kahva
Tennismailaa pidetään kiinni kahvasta, jonka paksuus valitaan käden koon mukaan. Yleisimmät kahvakoot ovat L3 ja L4.

Grippi
Kahvan ympärille on kierretty vaihdettava päällys, grippi. Gripillä voidaan myös säädellä kahvan paksuutta.

Tuppi
Kahvan päässä on mailaa suojaava tuppi, joka voi myös sisältää tärinänvaimentimen.

Varsi
Kahvan ja kehyksen välistä osaa kutustaan varreksi tai kaulaksi. Se on samaa materiaalia kehyksen kanssa.

Kehys
Tennismailan laakeaa lyömäpintaa ympäröi kehys, jonka kehäkoko on 600–700 cm2. Mitä suurempi kehä on, sitä suurempi on osuma-alue eli ns. sweetspot.

Kehyksen ja varren yhteydessä puhutaan usein mailan profiilista, joka käytännössä kertoo kehyksen/varren paksuuden. Profiili vaikuttaa mailan jäykkyyteen. Paksuprofiilinen maila on jäykkä ja tuottaa kapeaprofiilista enemmän voimaa. Aktiivipelaajat suosivat kapeampaa profiilia, joka tuo hyvän pallotuntumaan.

Jänteet
Kehykseen on pujotettu mailan jänteet. Niiden kireys (jännitys) ilmoitetaan kiloina. Kireys vaikuttaa olennaisesti mailan pelattavuuteen: kireät jänteet parantavat pallotuntumaa, löysät taas antavat lyöntiin voimaa.

Värinänvaimennin
Jänteisiin voidaan kiinnittää värinää vaimentava osa.

Tärinänvaimennin
Tärinäinvaimennin voi olla sisäänrakennettuna mailan varteen, tuppeen tai kehykseen.

Sweetspot
Pallon ihanteellinen osumakohta jänteissä.